Yhteiskunnan sähköistyminen lisää tulevaisuudessa merkittävästi tarvetta akuille. Crisolteq Oy:n kehittämällä hydrometalurgisella kierrätysprosessilla litiumioniakkujen kierrätysaste saadaan nostettua yli 80 prosenttiin nykyisestä noin 50 prosentista. Ratkaisun avulla akussa olevat arvometallit koboltti, mangaani ja nikkeli saadaan palautettua takaisin kiertoon uusien akkujen raaka-aineiksi.
Liikenne aiheuttaa yli 20 prosenttia globaaleista hiilidioksidipäästöistä. Liikenteen sähköistyminen vähentää hiilidioksidipäästöjä siis merkittävästi, mutta samalla kasvava akkumetallien louhinnan tarve taas lisää päästöjä. Raision Smart Chemistry Parkissa sijaitsevan teknologiayritys Crisolteqin kehittämä hydrometallurginen kierrätysprosessi nostaa litiumioniakkujen kierrätysasteen yli 80 prosenttiin. Jatkossa koboltti, mangaani ja nikkeli otetaan talteen, ja toimitetaan akkuvalmistajille hyödynnettäväksi uusien akkujen tuotannossa.
Crisolteq aloittaa yhteistyön Fortumin kanssa akkujen kierrätysasteen nostamiseksi. Fortum tulee järjestämään akkujen keräämisen ja esikäsittelyn, niin että muovit, alumiinit ja kuparit ohjataan omiin kierrätyslaitoksiinsa. Jäljelle jäävä ”musta massa”, joka sisältää akkumetallit ohjataan hydrometallurgiseen kierrätysprosessiin Crisolteqin Harjavallan tehtaalle.
”Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää, että akkujen valmistuksessa käytetään kierrätettyjä materiaaleja, jotta sähköautoilun ympäristöystävällisyys toteutuu. Olemme jo vuosien ajan kehittäneet teknologiaa ja tuotannollisia valmiuksia hyödyntää teollisia sivuvirtoja akkukemikaalien valmistukseen. Kehitetty teknologia on nyt valjastettu ja yhteistyö Fortumin kanssa mahdollistaa sen todellisen käyttöönoton. ” kertoo Crisolteq Oy:n toimitusjohtaja Kenneth Ekman.
Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n ennusteen mukaan sähköautojen määrä tulee kasvamaan nykyisestä kolmesta miljoonasta 125 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Litiumioniakkujen kierrätysmarkkinan arvo globaalisti oli noin 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2015, mutta sen odotetaan nousevan yli 20 miljardiin euroon tulevina vuosina.