Paraisten suuryrityksiltä uusia kiertotaloustuotteita rakentamiseen


Paraisten suuryritykset Finnsementti, Nordkalk, Paroc ja Saint-Gobain Finland kehittävät koko ajan kiertotalouden mukaisia tuotteita. Osa niistä syntyy yhteistyössä 3C-klusterissa, joka edistää rakentamisen kiertotaloutta Turun seudulla.

Nordkalkin Paraisten kalkkikivikaivoksen ympärille kasvanutta rakennusaineita valmistavien yritysten rypästä yhdistää paitsi yhteinen menneisyys myös tavoite hiilineutraalista tulevaisuudesta.

”Kiertotalous on yksi tapa päästöjen vähentämiseksi koko rakentamisketjussa. Se edellyttää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa alan toimijoiden välillä. Meille paraislaisille naapuriyrityksille yhteistyö on vanhastaan tuttua, ja toiminta 3C-klusterissa on vahvistanut sitä”, sanoo Nordkalkin tutkimus- ja kehitysjohtaja Mathias Snåre. Nordkalk on 3C-klusterin veturiyritys, ja toimintaa koordinoi Turku Science Park.

Finnsementin tuotantojohtaja Tommy Ranta vahvistaa Mathiaksen luonnehdinnan käytännön esimerkillä: ”Selvitämme parhaillaan Lappeenrannassa mahdollisuutta käyttää sementin valmistuksessa Nordkalkin tuotannossa syntyvää rikastushiekkaa. Tätä on kokeiltu kymmenkunta vuotta sitten, mutta nyt kiertotalouden merkityksen kasvaessa kokeilemme sitä uudestaan.”

Nordkalkilla on Paraisilla tilavat toimitilat, jotka on aikoinaan rakennettu kaikkia paikkakunnan Partek-yrityksiä varten. Finnsementti vuokraa betonilaboratoriota käyttöönsä kolmena päivänä viikossa. Kuvassa vuokranantajaa edustaa sovelluspäällikkö Thomas Nyberg (vas.) ja Finnsementtiä laborantti Jani Elsilä ja laadun kehityspäällikkö Micaela Westén. Vapaita toimitiloja voi kysellä osoitteesta info@nordkalk.com.

Rannan mukaan rikastushiekka olisi pieni osa sementin raaka-ainetta ja käytettävissä vain kuivaan vuodenaikaan. Vaikka kyseessä on vain pieni puro sivuvirtaa, olisi sekin hyödyksi säästäen sementin pääraaka-aineen, neitseellisen kalkkikiven käyttöä. Suomen ainoan sementin valmistajan Finnsementin tehtaat sijaitsevat Nordkalkin kaivosten naapurissa Lappeenrannassa ja Paraisilla.

Nordkalk on puolestaan kokeillut Finnsementin kahden sivuvirran hyödyntämistä prosessiveden neutraloinnissa ja maanparannuksessa, hyvin tuloksin. Tässä tapauksessa kriittinen kysymys on sivuvirtojen riittävyys.

Vähähiilisten tuotteiden kysyntä kovassa kasvussa

Finnsementti toi loppukesästä 2021 markkinoille vähähiilisen, korkean lujuusluokan Kolmossementin, jonka koostumuksesta vähintään 40 prosenttia on teollisuuden sivuvirtana syntyvää masuunikuonaa. Tuotteesta tuli viime vuonna yhtiön nopeimmin myyntiään kasvattava sementti; ympäristöystävällisyyden ohella valmisbetoniteollisuudessa arvostetaan tuotteen hyviä teknisiä ominaisuuksia.

Vähähiilisyys on yhä tärkeämpi ostokriteeri läpi koko rakennusketjun. Ilmastonmuutoksen torjunta ja vähähiilinen rakentaminen on myös kirjattu vuonna 2025 voimaan astuvaan rakennuslakiin, jonka eduskunta hyväksyi kuluvan maaliskuun alussa.

Viime kuukausina Finnsementti on kehittänyt Kolmossementtiäkin vähähiilisemmän vaihtoehdon. Kyseessä on CEM III/B -tyypin sementti, joka tuodaan markkinoille kevään kuluessa.

Myös eristeratkaisuja tarjoava Paroc valmistelee uuden tuotteen lanseerausta keväällä. Viime vuonna yhtiö toi markkinoille ensimmäisen hiilineutraalin kivivillaeristeensä PAROC Natura Lanan, jossa hyödynnetään kierrätysraaka-aineita, vähähiilistä teknologiaa ja vihreää sähköä, ja lisäksi päästöjä kompensoidaan.

”Hiilineutraali eriste on herättänyt runsaasti mielenkiintoa. Ympäristötietoiset asiakkaat ja urakoitsijat käyttävät tuotetta rakennusten ulkoseinissä ja yläpohjarakenteissa. Nyt valmisteilla on uuden Natura-tuotteen lanseeraus keväällä, ja odotamme innolla, että pääsemme kertomaan lisää uutisia vähähiilisistä tuotteista alkusyksyllä 2023, kertoo Parocin Sustainability Program Lead Ismo Kuokkanen.

Nordkalk ryhtyi kehittämään entistä vähähiilisempiä maastabilointituotteita uuden sementtilaadun myötä. Kun Kolmossementti otettiin käyttöön keväällä 2022, kaikkien Nordkalk Terra -stabilointituotteiden hiilijalanjälki pieneni tuotteesta riippuen 8–24 %. Seosten optimointia ja stabilointikokeita on jatkettu mm. Turun Topinojalla ja Helsingissä Malmin lentokentän alueella. Laboratoriotesteissä on kokeiltu menestyksekkäästi myös kokonaan uutta sivuvirtaa stabilointiseoksessa, jonka kenttäkokeet ovat vuorossa keväällä.

Saint-Gobain Finlandissa jatkuu kehitystyö mineraalivillajätteen hyödyntämiseksi: ”Olennaista on oman prosessijätteemme vähentäminen ja sen hyödyntäminen lisäarvoa tuottavana raaka-aineena. Mahdollisia käyttökohteita löytyy niin Isoverin, Lecan kuin Weberinkin tuotteissa. Mineraalivillajätettä hyödynnetään entistä enemmän jo tuotantovaiheessa tehtailla ja jäljelle jäävälle osuudelle yritetään löytää parasta mahdollista hyödyntämiskohdetta. Yksi mahdollinen kohde on esimerkiksi neitseellisen raaka-aineen korvaaminen sementtipohjaisissa tuotteissa,” kertoo kiertotalousinsinööri Tuomas Kohvakka.

Mineraalivillajätteen hyödyntämistä tutkittiin Saint-Gobain Finlandin koordinoimassa, kansainvälisessä Wool2Loop-projektissa, joka päättyi marraskuussa. Purkuvillasta ja eristetuotannon prosessijätteestä saatiin jauhettua sideainetta geopolymeeriin, joka voi korvata betonia.

Projektissa pilottina tehty kuivabetonin valmistus oli Kohvakan mukaan opettava kokemus villajauheen hyödyntämisestä. Se antoi hyvän ymmärryksen niin raaka-aineeseen kuin prosessiinkin kohdistuvista vaatimuksista, mutta toistaiseksi geopolymeerituotteen lanseeraus ei ole yhtiön suunnitelmissa.

Ideat ja sivuvirrat jakoon

3C-klusterin (Circular Materials and Solutions for Construction Industry) tavoitteena on edistää uusien, kiertotalouden mukaisten tuotteiden, palvelujen ja liiketoimintamallien syntymistä. Toiminnassa on mukana rakentamisen ja kiertotalouden asiantuntijoita yrityksistä, korkeakouluista ja julkisten toimijoiden joukosta. Yhteistyössä kartoitetaan projekti-ideoita ja testataan niitä käytännössä.

Liiketoiminnan kehitysjohtaja Annica Lindfors vastaa kiertotalouden kehittämisestä Nordkalkissa ja T&K-johtaja Mathias Snåre tutkimus- ja kehitystyöstä, josta nykyään yli 80 % liittyy kiertotalouteen.

3C-klusteri on toiminut vuodesta 2020, mutta pandemian takia valtaosa ideoinnista on hoidettu verkkokokouksissa. Tapaaminen isolla porukalla kasvokkain onnistui vasta viime syyskuussa Nordkalkissa pidetyssä seminaarissa, joka on poikinut uusia yhteistyöaihioita: esimerkiksi Paroc on tapaamisen jälkeen selvittänyt sivuvirtojensa hyödyntämistä kahden yrityksen kanssa.

Viime kuukausina 3C-klusterin jäsenet ovat tavanneet Turku Science Parkin järjestämissä Taksonomiatorstai-webinaareissa, joissa käsitellään Euroopan unionin kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmää eli taksonomiaa. Se luo kriteeristön ympäristön kannalta kestävän liiketoiminnan määrittelemiseksi. Taksonomiatorstait ovat keränneet linjoille tyypillisesti 30–50 kuulijaa.

”Tämänkaltaiset tilaisuudet oppia aiheesta ovat varsin tervetulleita. Etenkin osallistujien kysymysten kautta pääsee aiheeseen paljon syvemmälle kuin itse aiheesta esimerkiksi lukemalla”, sanoo Tuomas Kohvakka.

Kuvat ja teksti: Anne Foley.

Artikkeli alunperin julkaistu Nordkalkin nettisivuilla 27.3.2023